Etätyön kuvailua työjärjestelmän viitekehyksessä-tiivistelmä

Seppo Väyrynen ja Heli Kiema-Junes, Teknillinen ja kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto 2022

Työjärjestelmää käytetään usein työnteon kokonaiskontekstin kuvaamiseen ja analysointiin. Työjärjestelmästä on myös kansainvälinen standardi, josta SFS on julkaissut suomenkielisen version vuonna 2016. Työjärjestelmään kuuluu viisi elementtiä: ihminen (henkilö), organisaatio, teknologia (työväline), tehtävä ja työympäristö. Käsitettä hyödynnetään myös tutkimuskirjallisuudessa; ehkä kuuluisin hyödyntäjä on ollut noin kolmenkymmenen vuoden ajan prof. Carayon ryhmineen Wisconsin-Madison-yliopistosta USA:sta. Miten etätyö sopii tällä mallilla tarkasteltavaksi?

Ensinnäkin kotonatehtävä etätyö vaikuttaa keskeisesti työjärjestelmään silloin, kun etätyömuotoa verrataan useimpien työssä käyvien työpaikkakäsitteeseen, työnantajan järjestämään työpaikkaan. Etätyö sopii luonnollisesti lähinnä toimistotyötä tai toimihenkilötyötä tekeville, kun taas esimerkiksi hoiva-tai hoitotyötä tekeville, rakentajille, fyysiseen tehdastyöhön tai linja-auton kuljettajille etätyö ei juurikaan sovellu. Lupa tai määräys etätyön tekemiseen on viime vuosina liittynyt pääosin yhteiskunnan koronapandemiaan. Päätimme seurata artikkeleita, yleismedioista pääosin, etätyöstä. Vuosina 2020–2021 löytämiämme etätyön tai siihen läheisesti liittyvien asioiden kuvauksia kertyi yhteensä 325. Tuosta määrästä päädyimme satunnaisarpomalla 100 kappaleen analysoitavaan otokseen aineistosta.

Aineiston pohjalta näytti siltä, että etätyö vaikutti yleisesti ottaen koko työjärjestelmään, erityisesti työympäristöön. Ehdotamme, että etätyön tarkasteluun olisi usein hyödyllistä lisätä työnteon paikan, yleensä rakennetun tilan, usein kodin, piirteiden lisäksi paikan maantieteellinen sijainti oheisasioineen ja -vaikutuksineen. Toisaalta, plussien ja miinusten ”jakelu” etätyön työjärjestelmän piirteille ja muille piirteille oli erittäin moninaista, pirstoutunuttakin. Erikoisimpien etätyöjärjestelyjen joukossa olivat pakettiauto ja valtamerilaiva: autossa asuttiin ja työskenneltiin samalla, kun kierrettiin Eurooppaa, laivassa osallistuttiin kansainväliseen etätyöristeilyyn. Osa työntekijöistä teki etätyötä myös koko perheen lomamatkailun yhteydessä esimerkiksi Lapin hiihtokeskuksissa joko omassa tai vuokramökissä tai -huoneistossa. Etätyötä varten lomakohteisiin on myös rakennettu etätyön tekijöille omia erityistiloja (ks. esim. VisitLevi). Aineistossamme ei ollut mukana etätyötilaorganisointeja, joita on viime aikoina perustettu mm. pohjoismaihin (esim. Spacent). Espanjan Fuengirolaan kaksi isohkoa etätyötilaansa sijoittanut SmartWorkPlaza on yhteyksissä tarjontajärjestelyistään niin Espanjan Andalusian kuin Suomen viranomaisiin. Suomen osalta mukanajärjestelyssä on TEM:in ohjaama Business Finland.

Muutamat edellisen kappaleen etätyöskentelykohteet ovat vielä keskiarvotilannetta selvästi vaativampia työolosuhteiltaan. Yleisesti voi kiteyttää, että ”Etätyössä onnistumiseen liittyen keskeisiä tekijöitä työjärjestelmän näkökannoilta ovat luottamus työntekijään (ihminen), työympäristön toimivuus (työympäristö), työorganisaation kulttuurin kokonaisuuslaatu (organisaatio), teknologian toimivuus (teknologia, välineet) ja itse työtehtävät (tehtävä). ”Fokus työhyvinvoinnin johtamiseen –hankkeeseen kytkeminen kertoo, että monet etätöistä ovat varsin usein paitsi erityisjärjestelyjä, ainakin joitakin erityisongelmia sisältäviä. Etätyön sujuvuudelle niin työntekijän kuin organisaation kannalta ovat keskeisiä työhyvinvoinnin johtaminen, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja työyhteisön- tai tiimien yhteisöllisyyden rakentuminen ja ylläpitäminen sekä esihenkilötyön ja johtamisen onnistuminen. Voi sanoa, että etätyössä on useimmiten laadukkaan työkulttuurin kokonaisuuden tavoitteeseen liittyen monia ja monen laatuisia erityiskysymyksiä. Etätyön työjärjestelmäkirjo on myös tosi laaja. Etätyön tutkimus on siten vaativaa.