Mediassa
Ratkes
Viitala R. Työhyvinvointia jämäkällä johtamisella. Ratkes 1/2023
Työterveyshoitaja
TiKI-talk
OAMK Journal
Yle
Työterveyslääkäri
Liesivuori J, Naumanen P. Kriisit hallintaan työpaikoilla. Työterveyslääkärilehti 2/2021; 34-36.
Työterveyshoitaja
Liesivuori J, Naumanen P. Kriisit hallintaan työterveyshuollon tuella. Työterveyshoitajalehti 2/2021; 32-34. https://digiplus.fi/www/Tyoterveyshoitaja/2021_No2/page_1.html
Yrittäjät
JYUnity
Työhyvinvointi on kokonaisuus, jota kannattaa johtaa ja suunnitella – JYUnity
Vasabladet
https://www.vasabladet.fi/Artikel/Visa/367093
Varsinais-Suomen Yrittäjät
Varsinais-Suomen Yrittäjä-lehti (varsinais-suomi.net)
Vastuullisuusuutiset VAU
Parivartio (klikkaa isommaksi)
OAMK Journal
Yhteinen on enemmän: hanketoimijoiden yhteistyöllä uudistuvaa osaamista
Kaleva
Ehdotus kestävän työkulttuurin avainasioiksi – aineettomat ja aineelliset tekijät ovat vahvasti vuorovaikutuksessa.
https://www.kaleva.fi/ehdotus-kestavan-tyokulttuurinavainasioiksi-ainee/4209309
27.12.2021 06:00
Olemme keskittyneet Oulun yliopistossa työhyvinvoinnin ja kestävän kehityksen kokonaisuuteen. Tätä tutkimme ja opetamme monitieteellisesti. Kokonaisuus korostaa niin sosiaalisia, ympäristöllisiä kuin taloudellisia näkökohtia.
Yhteydet työpaikoille ovat tärkeitä. Keskeistä on niin esihenkilöiden kuin koko henkilöstön aktiivinen osallistuminen. Tavoitteena on lisätä työyhteisön ja työympäristön kokonaislaadukkuutta – ja siten että otetaan myös ”maapallokysymykset” huomioon. Tarvitaan moni- ja korkeatasoinen työkulttuuri. Sanalla kuvailemme tavara- ja palvelutuotannon edellytysten ja suorittamisen kokonaisuutta.
Työkulttuurikin rakentuu useimmiten aloittaen työterveydestä ja työturvallisuudesta. Tutkimustuloksia ja oppikirjoja on paljon juuri noihin kahteen tärkeään perustavoitteeseen liittyen. Fysiikka, kemia, arjen fysiologinen ergonomia ja työlääketiede ovat ensin sovellettavia oppialoja työolosuhteita suunniteltaessa ja parannettaessa.
Päähuomio, ainoakin huomio, on usein varsin aineellisissa seikoissa, jotka toki ovat tärkeitä. Aineettomammat työolotekijät, kuten yksilöiden ja yhteisön psykososiaaliset edellytykset ja toiminta, johtaminen, organisaatio, käytännön organisointi, eri asteen esihenkilöiden ja muun henkilöstön keskinäinen toiminta ja vuorovaikutus ovat myös varsin keskeisiä ”hyväksi tai huonoksi koetun tekijöitä”.
Aineettomat ja aineelliset tekijät ovat myös vahvasti vuorovaikutuksessa. Hyvä työkulttuuri vaatii noilta molemmilta paljon myötävaikutusta. Ja sen haastavuutta lisää kestävä kehitys -korostus.
”Keskeistä on niin esihenkilöiden kuin koko henkilöstön aktiivinen osallistuminen.”
Haasteiden hahmottamista ja analysointia varten kokosimme laajasti kansainvälisiä dokumentteja työyhteisön ja työympäristön sekä ympäristön hyvistä tarkastelumalleista. Dokumentit ja maailmanlaajuisesti keskeisten tutkijoiden artikkelit laitoimme yhteistarkasteluun.
Dokumenteista osa keskittyi terveyteen ja turvallisuuteen. Osa taas korosti myös psykososiaalista työhyvinvointia tai kestävän kehityksen kokonaisuutta. Malleista valitsimme yksityiskohtaiseen erittelyyn kymmenen. Ne olivat kymmenestä kehittyneestä maasta, neljästä maanosasta.
Keskeisten tutkijoiden artikkeleiden ja oman osaamisemme pohjalta määritimme joukon aineettomia vaikuttavia termejä. Ne saatiin yksittäisten sanojen muotoon.
Valitsemiemme termien esiintyminen dokumenteissa, yleisimmästä aloittaen, oli seuraava: 1) osallistuminen/keskustelu/kohtaaminen, 2) informointi/tiedottaminen, 3) raportointi, 4) muutos, 5) turvallisuuskulttuuri/ -ilmapiiri, 6) tyytyväisyys, 7) luottamus, 8) koulutus/oppiminen, 9) reiluus ja 10) joustavuus.
Uskomme, että 10 termin teemat auttavat työyhteisöä, esihenkilöitä ja tuotantohenkilöstöä, ottamaan laajasti huomioon vastuullisuuden, kestävän kehityksen kokonaisuuden. Sitä kuvaa hyvin ns. kolmoistilinpäätös.
Taloudellisen tuloksen ohella seurataan myös yrityksen sosiaalista ja ekologista suoritetta. Tätä tapaa korostavat esimerkiksi Suomen YK-liitto ja Yritysvastuuverkosto FIBS.
Yritysten sekä muiden työpaikkojen pitää ottaa koko ajan entistä paremmin huomioon niin työpaikan kuin maapallon ihmiset ja ympäristö. Esimerkiksi ilmastovastuullisuus on tärkeää kaikessa toiminnassa. Usein mainitut ”ilmastotalkoot” eivät riitä.
Kymmenen teemaa ovat mielestämme avainsanoja – ponnistuspohja hyvään, vastuulliseen hallinto- ja toimintatapaan jokaisella työpaikalla. Avainsanakohtaisesti voidaan myös mitata henkilöstön ja johdon näkemyksiä koko työyhteisön nykykulttuurista ja sen aineettomista kehittämiskeinoista.
Seppo Väyrynen
emeritusprofessori, teknillinen tiedekunta
Heli Kiema-Junes
yliopisto-opettaja, kasvatustieteiden tiedekunta
Oulun yliopisto